Pelastuksen hetki

Kannibaalilautan viimeiset kiusaukset

Halusin aktivoida yleisöä osallistavan prosessin, joka kommentoisi aikamme neoliberalistisen, globaalin markkinatalouden järjestelmiä ja taantumaa sekä nostaisi teoksen teemalliseen pohdintaan ihmisen perusolemuksen, raadollisena, selviytymisestä taistelevana, eläimen kaltaisena oliona. Halusin myös että prosessi palauttaisi aistittavan maailman teoksen keskiöön. Kulttuurimme rakentuu ylijäämälle ja liikatuotannolle, josta syystä aistien terävyys on vaarassa tylsyä. Etsin erityisesti taiteen historiasta selviytymistarinoita, aiheita jotka liittyvät ajelehtimiseen ja elämän ylläpitämiseen liittyvään raadollisuuteen, toivon, epätoivon ja kuoleman ristiaallokossa. Etsiessäni löysin kaksi itseäni kiinnostavaa maalausta, Arnold Böcklinin Kuolleiden saaren vuodelta 1883 ja ranskalaisen romantismin klassikon Theodore Gericaultin Medusan lautan vuodelta 1818. Böcklinin teos on runollinen, symbolistinen teos, jossa valkoiseen kaapuun pukeutunut (kuollut tai lautturi) ylittää suuren veden, saapuen kahden vuorenkielekkeen muodostamalle saarelle. Böcklin maalasi sen tilaustyönä kuolleen pankkiirin leskelle. Vaikka maalaus on hieno ja symbolisen runollinen, en nähnyt siinä tarpeeksi tarttumapintaa tähän päivään. Lopulta päädyinkin aihevalinnassani Medusan lauttaan, joka on oman aikansa paras esimerkki poliittisesti kantaa ottavasta, romanttisesta taiteesta. Theodore Gericault valitsi teoksensa aiheen Ranskan kuningashuoneelle arasta tapahtumasta fregatti Medusan haaksirikosta ja skandaalista, joka liittyi ja laivan kapteeniksi kokemattoman kuningashuoneen vasallin pestaamiseen ja miehistön heitteille jättöön.

Hiljaisuuden harjoittaminen ja ajelehtiminen

Medusan lautan tarina

Medusa oli länsi-Afrikan rannikkoa 1800-luvun alussa Ranskan kuninkaallisen laivaston lippulaivana seilannut fregatti. Sen tehtävänä oli kuljettaa korkea-arvoisia virkamiehiä Senegaliin miehittämään Englannin Napoleonin kukistumisen jälkeen Ranskan uudistetulle kruununhallinnolle luovuttama maa-alue. Kaiken kaikkiaan laivassa oli yli 400 matkustajaa.

Laivan kapteeni De Chaumerey oli kapteeniksi vielä varsin kokematon ja saanut pestinsä suhteillaan uudistettuun kuningashuoneeseen. Suurin osa miehistöstä oli silti vielä lojaaleja Napoleonille, mikä loi jännitteitä upseeriston ja miehistön välille.

Päiväntasaajan ylityksen kunniaksi kapteeni päätti järjestää Medusalla naamiojuhlat, jonka aikana fregatti kiihdytti vauhtiaan kadottaen kurssinsa ja muun laivaryhmän. Jossain nykyisen Mauritanian edustalla laiva ajoi karille, missä se virui odottaen pelastajia.

Medusa oli painavassa lastissa ja kapteenilla olisi halutessaan ollut mahdollisuus yrittää nousta karikosta luopumalla laivan tykeistä. Tätä ei tehty ja muutaman päivän päästä laivan alkaessa hajota se päätettiin jättää ja yrittää selviytymistä rannikolle pelastusvenein, joita oli matkustajiin nähden liian vähän. Korkea-arvoisimmat matkustajat mahdutettiin veneisiin ja loput, 147 miehistön jäsentä, mukaan lukien yksi nainen, saivat tyytyä hätäisesti kyhättyyn lauttaan, jonka kansi oli ihmisten painosta ajoittain jopa metrin veden pinnan alla.

Lauttaa lähdettiin vetämään köyden varassa yhden veneen perässä. Muutaman tunnin päästä vetoköysi kuitenkin katkaistiin ja lautta jätettiin heitteille.

13 päivää Medusan lautta ajelehti merellä. Lautalla oli ainoastaan viiniä juotavana. Vähäinen määrä laivakorppuja liukeni veteen jo ensimmäisenä päivänä. Jotkut hyppäsivät epätoivossaan mereen, toiset heitettiin. Toisena päivänä syntyi kapina lautan keskustasta annoksia jakavaa upseeristoa vastaan. Yli 70 ihmistä kuoli näissä taisteluissa joiden jälkeen kaikki aseet heitettiin mereen paitsi yksi sapeli. Sen piti lautan lääkäri, yksi upseereista ja sitä käytettiin kärsivien, tuskaisten ihmisten lopettamiseksi.

Monet miehistä tulivat hulluiksi ja kaikki kärsivät janosta, nälästä ja stressistä. Jo kolmantena päivänä alkoi kannibalismi. Niille jotka pitäytyivät ihmislihan syönnistä jaettiin ylimääräinen viiniannos.

Tarinan mukaan hieman ennen pelastusta valkoinen perhonen laskeutui lautalle, antaen miehille toivoa, että rannikko saattaisi olla lähellä. Seuraavana päivänä kadonnutta miehistöä etsimään lähetetty laiva pelastikin lautan viimeiset 15 miestä kuoleman partaalta.

Tapaus oli kansainvälinen skandaali. Laivan upseeristo ja kapteeni joutuivat sotaoikeuteen, mutta heidät vapautettiin syytteistä. Vastikään uudistettu Ranskan kruunuhallinto pelkäsi joutumista naurunalaiseksi kokemattoman kapteenin pestaamisen johdosta, joten tapauksesta yritettiin vaieta. Theodore Gericault joutui rojalistien paheksunnan kohteeksi maalattuaan aiheesta suurikokoisen maalauksen paviljonkiin ja tuoden asian jälleen ikävästi esille.

Neitoperhonen laskeutui lautalle

Medusan lautan alkuperäisessä tarinassa valkoinen perhonen laskeutui lautalle muutamaa päivää ennen pelastusta. Myös Töölönlahden Medusan lautalle laskeutui perhonen. Olin juuri kertomassa lautan tarinaa äidilleni, joka tuli käymään lautalla, ihmetellen poikansa tekemisiä, kun punaisen kirjava neitoperhonen lenteli kannelle. Oli maaginen hetki. Olin juuri kuvaillut tarinan perhosta, joka toi lautan nääntyvälle miehistölle toivoa pelastuksesta. Tarkoittaako tämä, että toivoa on? Haluaisin nähdä asian niin. 

Lauantai 29.8
Aamupäivän- iltapäivän lautta ajelehtii Töölönlahdella
Klo 19.30 alkaen- Rekonstruktio Theodore Gericaultin Medusan lautasta 
15-mahtuu mukaan

Tervetuloa!

Odotus

Yksinäinen lautta Töölönlahdella odottaa ihmisiä. Perjantaina ajelehtiminen ja hiljaisuuden harjoittaminen alkaen klo 19.00.  

Medusan lautta kollektiiviveistos seilaa Töölönlahtea vielä maanantaihin 31.8 asti. Teosta on rakennettu hiljalleen Juhlaviikkojen aikana ja nyt se on valmis toteuttamaan tarkoitustaan. Medusan lautta on osallistava kollektiiviveistos ja elävä installaatio, joka pohjautuu ranskalaisen romantismin keskeiseen maalaukseen, Theodore Gericaultin Medusan lauttaan vuodelta 1819. Se on kuvataiteilija Sami Maalaksen maisterin opinnäytetyö Kuvataideakatemiasta.

Lautan lähtöpaikka sijaitsee Töölönlahden etelärannalla, Junaradan ja Linnunlauluun vievän sillan kupeessa.  

Viimeinen viikko Medusan lautalla:

Tiistai 25.8
klo 17-18 Avoin työpaja.
Keskustelua Medusan lautan merkityksestä. Samalla veistetään lautalle airot ja hankaimet.
Klo 19-21 Ajelehtiminen/ lauttamatka - 15 mahtuu kyytiin

Keskiviikko 26.8
Lautta ajelehtii Töölönlahdella - Ei kyytejä- Henkilökunta Linnanmäellä

Torstai 27.8 
Klo 17-21 
Kannibaalikeskustelu ja ajelehtiminen - 15 mahtuu kyytiin

Perjantai 28.8
Klo 17-21 
Hiljaisuuden harjoittaminen ja ajelehtiminen - 15 kyytiin

Lauantai 29.8
Aamupäivän- iltapäivän lautta ajelehtii Töölönlahdella - performansseja
Klo 19.30 alkaen- Rekonstruktio Theodore Gericaultin Medusan lautasta 
15-mahtuu mukaan 

Sunnuntai 30.8
Sunnuntain kannibaalipiknikki 

Maanantai 31.8

Lautta ajelehtii Töölönlahtea 

Finissage- Teoksen lopettajaiset klo 18 

Illalla / Illalla mukana Suomen Ladun järjestämässä perinteisessä Kuutamouintitapahtumassa

Taiteiden yön tunnelmia

Maston "peti" tehtiinkin suoraan kannelle.

Julia isänsä Aapen kanssa lautalla.

Kollektiiviveistoksen toteutuksessa jokaisen osallistujan panos on yhtä tärkeä ja taiteilijan täytyy pystyä kuuntelemaan teoksen kaikkia tekijöitä. En ole ennen rakentanut lauttaa ja purjehtinut olen viimeksi jollalla, lasten kesäleirillä Kiikalassa, silloin kun Dingo oli vielä listaykkönen. 

Näissä kuvissa mietimme Panun kanssa maston kiinnitystä. Kuvat: Albert Laine

Vesille lasku Perjantaina 14.8

Ihmispurjeita Töölönlahdella

Lautan vesille lasku sujui helposti monen ihmisen voimin. Se liikkuu yllättävän kevyesti ja sulavasti veden päällä. Kuvat: Anne Savitie

Bändin pojat Jimmy ja Tom päättivät ehtiä veteen ennen Medusan lauttaa tällä kokeellisella ostoskärry-tynnyri virityksellä. Kuvat: Anne Savitie

Avajaisissa yleisöä viihdytti swingbändi Too dumb to die.