Tänään tuli vähän lisää uskoa tähän Medusan lautta projektiin, jota aika ajoin uupumus, raha, aika jne. yrittävät horjuttaa. Ahdistusta lievittää se, että pääsee lautan todellisiin rakenteisiin käsiksi ja saa vietyä työtä fyysisesti eteenpäin.
Tänään sain uudet hienot ponttoonit Uponorilta, mustat, kiiltävät ja varta vasten lauttaa varten tehdyt. Uponorille täytyy suoda erikoiskiitos osallistumisesta projektiin, joka sinänsä ei näyttäisi tarjoavan heille muuta kuin lämmintä suosiota marginaaliryhmittymissä.
Mutta eihän sitä tiedä, saattaahan pyyteetön apu joskus palkita auttajan, mystisiltä tasoilta.
Lauri Isola auttoi minua lautan rakenteiden pohdiskelussa ja Kierrätyskeskus auttaa purjekankaan ompelussa. Kierrätyskeskus on hyvä olla mukana yhteistyössä, tottakai.
Päivän vitsi tuli erään suuren rautakauppayhtymän johtajan suusta. Hän ei halunnut osallistua projektiin ideologisiin syihin vedoten. Johtajan mukaan he eivät voi antaa meille lahjoituksia, koska siinä tapauksessa heidän täytyisi vastata kaikkiin vastaavan kaltaisiin pyyntöihin myöntävästi. Just! Kapitalistin kannattaa olla ideologi! Kaikille samalla mitalla, hei!
No, jälkikäteen sanottuna, totta puhuen, en heidän logoaan olisi tällä sivulla kehdannut näyttääkään.
Joo, ihan hyvin menee, rahat menee, kaikki ja huolella. Mutta kohta ollaan jo lautassa! Helsingin keskellä maistelemassa loppukesän herkkuja. Siellä on suihkulähde odottamassa meitä. Sellainen lautta tehdään, että sille mahtuu viisitoista ihmistä kerrallaan. Tänään tajusin lisää mittasuhteista. Se on aika iso lautta. Kyllä sille mahtuu enemmänkin ihmisiä. Mutta turvallisuus ennen kaikkea! Taide koskettaa ihmishenkiä.
