Medusan lautta on kollektiiviveistos ja elävä installaatio, jonka määränpää on nimeämätön. Ryhmä toisilleen tuntemattomia ihmisiä kokoontuu Töölönlahden rantaan rakentamaan lauttaa, seilatakseen sillä Helsingin keskeistä vesialuetta.
” Meidät on jätetty lautalle ajelehtimaan. Medusa on haaksirikkoutunut!”
Teos saa lähtökohtansa ranskalaisen romantiikan keskeisestä maalauksesta, Theodore Gericaultin Medusan lautasta (1818).
Medusan lautan tarina
Medusa oli länsi-Afrikan rannikkoa, 1800-luvun alussa Ranskan kuninkaallisen laivaston lippulaivana seilannut fregatti. Sen tehtävänä oli kuljettaa yli 400 matkustajaa, korkea-arvoisia virkamiehiä ja päällystöä Senegaliin, miehittämään Englannin Ranskan uudistetulle kruununhallinnolle luovuttama maa-alue. Kapteenina laivassa oli vastikään nimitetty kapteeni De Chaumerey, joka oli saanut pestin suhteillaan ja merenkävijänä vielä varsin kokematon.
Fregatti ajautui ulos kurssistaan ja jossain nykyisen Mauritanian edustalla kariutui. Pelastustusta ei kuulunut joten Medusa päätettiinkin jättää ja suunnata kohti rannikkoa. Laivassa oli matkustajiin nähden liian vähän pelastusveneitä. Kapteeni ja korkea-arvoisimmat matkustajat mahdutettiin veneisiin ja loput, 147 miehistön jäsentä mukaanlukien yksi nainen, saivat tyytyä nopeasti kyhättyyn lauttaan. Lautta kiinnitettiin vedettäväksi yhteen veneistä, mutta jo muutaman tunnin päästä vetoköysi katkaistiin ja lautta jätettiin heitteille.
13 päivää lautta ajelehti merellä. Miehistö tappeli keskenään, jotkut hyppäsivät itse epätoivossaan mereen, toiset heitettiin. Monet miehistä tulivat hulluiksi ja kaikki kärsivät janosta ja nälästä. Lautalla syötiin nääntymykseen kuolleiden miesten ruumiita. Tarinan mukaan hieman ennen pelastusta valkoinen perhonen laskeutui lautalle tuoden toivoa, että rannikko olisi lähellä. Lopulta sattuma pelastikin lautan viimeiset 15 miestä, kuoleman partaalta.
Tapaus oli kansainvälinen skandaali. Laivan upseeristo ja kapteeni joutuivat sotaoikeuteen, mutta heidät vapautettiin pian syytteistä. Vastikään uudistettu Ranskan kruunuhallinto pelkäsi joutumista naurunalaiseksi, kokemattoman kapteenin pestaamisen johdosta. Theodore Gericault joutui rojalistien paheksunnan kohteeksi maalattuaan aiheesta suurikokoisen maalauksen paviljonkiin.
Kuvataideakatemiasta paikka-ja tilannesidonnaisen taiteen maisteriksi valmistuva Sami Maalas kutsuu ihmisiä osallistumaan kollektiiviseen taidetapahtumaan, joka on samalla hänen opinnäytetyönsä.
Töölönlahdella toteutettavan Medusan lautan taidehistorialliset sukujuuret paikantuvat Fluxukseen, Guy Debordin psykomaantieteellisiin ajatuksiin, surrealistien kollektiivikokeiluihin, sekä ehkä yllättävästi 1800-luvun ranskalaiseen romantiikkaan.
”Haluan, että teos on runsas, moniselitteinen, vertauskuvallinen, runollinen, arvaamaton, hetkellinen, kriittinen mutta silti ennen kaikkea kaunis kuva ajasta jossa elämme.”